Minä kirjoitan, koska se on taikuutta. Sanoissa on voima. Ne ovat ase, lohtu ja avain maailman ihmeisiin. Olen aina rakastanut kirjoja ja tuskin muistan aikaa, jona en halunnut olla kirjailija. Ensin jäljittelin rakastamiani kirjoja, kuin lapsi vanhempiaan, mutta kun lopultakin löysin oman säveleni, tunsin lumoavan voiman sormenpäissäni ja tiesin löytäneeni oman tapani luoda, taistella ja rakentaa.
Minä uskon, että sanoilla voidaan muuttaa maailmaa. Minä haluan antaa sanani, voimani maailmalle. Haluan herättää ajatuksia ja ennen kaikkea tunteita. Toivon, että voin sanoinani lahjoittaa edes välähdyksen siitä ihmeellisestä maailmasta, jonka olen kyennyt itselleni luomaan.
Kirjoittaminen on asia, jonka pitkään kätkin pöytälaatikkooni, vaikka se oli asia, jonka eniten toivoin ihmisten minusta muistavan. Hitaasti olen avannut loputtomien muistikirjojeni kansia ja päästänyt rakkaat sanani muiden nähtäville. Avattu pöytälaatikko ja paljastetut sivut saavat minut tuntemaan itseni kokonaisemmaksi kuin ennen. Minä olen hieman enemmän minä. Minä, jolla on sanat ja ajatukset.
Minä kirjoitan, koska minä elän ja hengitän sanoissa. Sanat ovat minun kimaltava haarniskani ja terävä miekkani. Sanat ovat sankaruuteni sielu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti